Vastaava työnjohtaja

tyonjohtaja.jpegVastaava työnjohtaja eli vastaava mestari

Rakennusluvassa edellytetään, että työmaalla on vastaava työnjohtaja, joka vastaa rakennustyön laadusta ja sen valvonnasta. Vastaava työnjohtaja on vastuussa siitä, että rakennustyö toteutetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hyvä vastaava työnjohtaja huolehtii myös, että rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa ja rakentamisessa käytetään oikeita ja hyväksyttyjä, sekä hyväksi todettuja rakennusmateriaaleja.

Laajimmillaan vastaavan työnjohtajan tehtäviä voi verrata rakennuttajainsinöörin tehtäviin. Hän hoitaa mm. projektin suunnittelun tai suunnitteluttamisen, urakoitsijoiden ja materiaalitoimittajien kilpailuttamisen ja valinnan, työmaan aikataulutuksen ja organisoimisen, sekä tarvittavat kokoukset ja tarkastukset. Vastaava työnjohtaja vastaa myös taloudellisesta valvonnasta. Rakennuttajan etu on palkata vastaava työnjohtaja jo projektin alkuvaiheessa. Näin varmistetaan projektin joustava sujuminen ja laadukas lopputulos.

Vastaava työnjohtaja on rakentajan edunvalvoja!

Kuntotarkastus ja energiatodistus

Yleistä kuntotarkastuksesta

Tarkastus voidaan tehdä pientaloon tai osakehuoneistoon asuntokaupan yhteydessä, jotta myyjälle ja ostajalle voidaan antaa realistinen näkemys kaupan olevasta kiinteistöstä.

Kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurioriskeistä, käyttöturvallisuusriskeistä, terveysriskeistä ja antaa toimenpide-ehdotuksia niiden korjaamisen kiireellisyys järjestyksestä.

Tarkastus tehdään asuntokaupan kuntotarkastuksen mukaisesti ja laajuudessa (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä KH 90-00394, Suoritusohje sekä tilaajan ohje KH 90-00393).

Tilaajalle annetaan etukäteen ohjeistus valmistautumisesta tarkastukseen sekä haastattelulomake täytettäväksi, jotta tarkastuksesta saadaan mahdollisimman kattava.

Tarkastus tehdään ensisijaisesti aistin varaisesti rikkomatta rakenteita, johon kiinteä hinnoittelu rajoittuu.

Kuntotarkastuksessa käydään läpi kohteen kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen mukaisessa laajuudessa sekä tarkastushetken olosuhteiden mukaisesti.

Rakenteiden toteutustapaa ja tyypillisiä kosteusvauriokohtia (ns. riskirakenteet) arvioidaan annetuista piirustuksista ja kokemusperäisesti kyseisen tyyppisistä rakennuksista.

Sisätilojen pinnoitteiden kuntoa ei arvioida, jos näkyvän vaurioitumisen perusteella ei ole epäilystä rakenteellisesta vauriosta.

Talotekniikkaa arvioidaan näkyviltä osin, käyttöiän ja käyttäjän antamien tietojen perusteella (toimivuuden tarkastus ei kuulu tarkastukseen).

Kuntotarkastuksesta tehdään aina kirjallinen tarkastuskertomus.

 

Mahdolliset lisätutkimukset

Yksittäisen rakenteen kunnon ja korjaustarpeen selvittäminen rakennetta rikkovin menetelmin tulee tehtäväksi tarkastajan vaurioepäilyn vuoksi; näkyvä kosteusjälki tai tieto/havainto rakenteen kosteusvaurioitumisriskeistä näkymättä (kuten ns. riskirakenteet) taikka johonkin tarkastettavaan tilaan pääsyn mahdollistamiseksi.

Tutkimustarpeista on mainittu mm. kuntotarkastusraportissa ja niiden suorittamisesta ja suoritustavasta sekä kustannuksista sovitaan aina erikseen toimeksiantajan ja kiinteistön omistajan kanssa.

Energiatodistus

energiatodistus-3d-278x300-c5124499ca.pngEnergiatodistuslaki muuttui 1.6.2013. Uuden lain mukaan vanhat kulutusperusteiset energiatodistukset korvautuvat E-lukuun perustuvilla energiatodistuksilla. E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus rakennustyypin standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden. Uusi energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta todistuksen laatimisesta, tai siihen asti että se korvataan uudella.

Lain tarkoituksena on edistää rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä rakennuksissa sekä lisätä mahdollisuuksia samantyyppisten rakennusten energiatehokkuuden vertailuun.


Vertailua helpottaa se, että laskennan lähtötiedot perustuvat standardikulutukseen, jolloin asukkaan henkilökohtainen kulutuskäyttäytyminen ei vaikuta rakennuksen energialuokkaan.

Rakennuksen omistaja vastaa siitä, että rakennuksen energiatodistus hankitaan ja että sitä tai siinä olevia tietoja käytetään laissa säädetyissä tilanteissa. Jos rakennuksen kunnossapitovastuu on rakennuksen haltijalla, mainittu vastuu on silloin myös rakennuksen haltijalla.

Rakennusta, rakennuksen tarkoitettua osaa tai huoneistoa taikka niiden hallintaoikeutta myytäessä tai vuokrattaessa tulee esittelytilanteessa mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtävillä olla voimassa oleva rakennuksen tai sen osan energiatodistus. Energiatodistus on annettava joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle ja myyntiä tai vuokrausta koskevassa julkisesti esille laitetussa ilmoituksessa tulee mainita myytävää tai vuokrattavaa kohdetta koskeva energiatehokkuutta kuvaava tunnus.

Haettaessa rakennuslupaa tulee laskelmin arvioida rakennuksen energiatehokkuus ja laatia energiatodistus. Todistuksen laatijalla on oltava todennettu pätevyys ja oltava energiatodistuksen laatijan rekisterissä.

Laadimme niiin olemassa olevien kuin uudisrakennustenkin energiatodistukset

Pätevyyden voit tarkastaa täältä:

http://www.fise.fi/default/www/suomi/patevaksi_todetut_henkilot/energiatodistuksen_laatija/

Yhteydenotto